Ystävyydestä
Vietämme tällä viikolla Ystävänpäivää. Kysyin kerran tuolla Kaarihallilla lapsilta, että onko heillä ystävää. Onneksi kaikki vastasivat tuohon kysymykseen myönteisesti. Näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole vaan yksinäisyys ja syrjäytyminen kaiken ikäisten kohdalla näyttää olevan vain kasvamaan päin. Ei ole ketään sellaista jolle voisi kertoa murheistaan tai iloistaan. Tuollainen elämäntilanne alkaa pikkuhiljaa rasittaa mieltämme ja vaikuttaa niin terveyteemme kuin muuhunkin elämäämme.
Tuon saman kysymyksen voimme kysyä itseltämmekin. Jos vastasimme
siihen myönteisesti, voimme olla ystävistämme kiitollisia.
Toivottavasti olemme muistaneet heitä tällä viikolla jo jollakin
tavalla. Mikäli se on päässyt unohtumaan niin senhän voi tehdä
toki myöhemminkin. Jokainen päivähän voi olla ystävänpäivä
niin kuin yksi ystävistäni minulle sanoi.
Millainen tuollainen hyvä ystävä sitten voisi olla? Hän on
todennäköisesti luotettava, kuunteleva, rehellinen, hyväksyy
meidät sellaisena kuin olemme, anteeksiantava jne. vain muutamia
ominaisuuksia mainitakseni. Tuollainen ystävyys kahden ihmisen
välille ei luonnollisestikaan synny hetkessä vaan vaatii niin aikaa
kuin hoitamistakin puolin ja toisin.
Raamatussa kerrotaan, että kerran Jeesus sanoi opetuslapsilleen
näin: "Minä sanon teitä ystävikseni" (Joh 15:15). Hän on
kaikkea sitä mitä tuossa aiemmin luettelin ja vielä paljon
enemmän. Hän itse sanoi tuossa samassa yhteydessä, että sen
suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä
ystäviensä puolesta. Ja niin hän todella teki kuolemalla ristillä
puolestamme.
Hän siis ainakin haluaa olla meidän ystävämme. Ystävyys ei ole
kuitenkaan yksipuoleista vaan tarvitsee syntyäkseen ja toimiakseen
aina molemmat osapuolet. Hänen puolestaan siis kaikki on jo
kunnossa, mutta meidän on ratkaistava se, että haluammeko hänet
ystäväksemme vai emme. Jos sitä haluamme voimme tehdä sen
tulemalla hänen luoksensa. Itse hän sanoo:" sitä, joka luokseni
tulee, minä en aja pois" (Joh 6:37). Tämäkin kertoo meille
ihanasti siitä millainen hän on ystävänämme.
Hänen ystävyydestään kerrotaan myös hengellisen laulukirjan
laulussa näin: "Ystävää
Jeesuksen laista toista mistään ei löydykään. Luotansa
heikointakaan ei poista, hylkää ei yhtäkään. Jeesus tuskasi
kaikki tuntee, painot kuormien kantaa hän. Murheesi , riemusi saat
nyt tuoda luokse tään ystävän"(HL 84).
Erkki Lehtonen
Pastori, Juvan helluntaiseurakunta