Ystävyydestä

12.02.2024

Vietämme tällä viikolla Ystävänpäivää. Kysyin kerran tuolla Kaarihallilla lapsilta, että onko heillä ystävää. Onneksi kaikki vastasivat tuohon kysymykseen myönteisesti. Näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole vaan yksinäisyys ja syrjäytyminen kaiken ikäisten kohdalla näyttää olevan vain kasvamaan päin. Ei ole ketään sellaista jolle voisi kertoa murheistaan tai iloistaan. Tuollainen elämäntilanne alkaa pikkuhiljaa rasittaa mieltämme ja vaikuttaa niin terveyteemme kuin muuhunkin elämäämme.

Tuon saman kysymyksen voimme kysyä itseltämmekin. Jos vastasimme siihen myönteisesti, voimme olla ystävistämme kiitollisia. Toivottavasti olemme muistaneet heitä tällä viikolla jo jollakin tavalla. Mikäli se on päässyt unohtumaan niin senhän voi tehdä toki myöhemminkin. Jokainen päivähän voi olla ystävänpäivä niin kuin yksi ystävistäni minulle sanoi.

Millainen tuollainen hyvä ystävä sitten voisi olla? Hän on todennäköisesti luotettava, kuunteleva, rehellinen, hyväksyy meidät sellaisena kuin olemme, anteeksiantava jne. vain muutamia ominaisuuksia mainitakseni. Tuollainen ystävyys kahden ihmisen välille ei luonnollisestikaan synny hetkessä vaan vaatii niin aikaa kuin hoitamistakin puolin ja toisin.

Raamatussa kerrotaan, että kerran Jeesus sanoi opetuslapsilleen näin: "Minä sanon teitä ystävikseni" (Joh 15:15). Hän on kaikkea sitä mitä tuossa aiemmin luettelin ja vielä paljon enemmän. Hän itse sanoi tuossa samassa yhteydessä, että sen suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Ja niin hän todella teki kuolemalla ristillä puolestamme.

Hän siis ainakin haluaa olla meidän ystävämme. Ystävyys ei ole kuitenkaan yksipuoleista vaan tarvitsee syntyäkseen ja toimiakseen aina molemmat osapuolet. Hänen puolestaan siis kaikki on jo kunnossa, mutta meidän on ratkaistava se, että haluammeko hänet ystäväksemme vai emme. Jos sitä haluamme voimme tehdä sen tulemalla hänen luoksensa. Itse hän sanoo:" sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois" (Joh 6:37). Tämäkin kertoo meille ihanasti siitä millainen hän on ystävänämme.

Hänen ystävyydestään kerrotaan myös hengellisen laulukirjan laulussa näin: "Ystävää Jeesuksen laista toista mistään ei löydykään. Luotansa heikointakaan ei poista, hylkää ei yhtäkään. Jeesus tuskasi kaikki tuntee, painot kuormien kantaa hän. Murheesi , riemusi saat nyt tuoda luokse tään ystävän"(HL 84).


Erkki Lehtonen

Pastori, Juvan helluntaiseurakunta