Jeesus herättää uskon

02.02.2019


"Kun Jeesus oli saapunut Kapernaumiin, muuan sadanpäällikkö tuli hänen luokseen ja pyysi häneltä apua sanoen: "Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa." Jeesus sanoi: "Minä tulen ja parannan hänet." Mutta sadanpäällikkö vastasi: "Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. Minä tottelen itsekin toisten käskyjä ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: 'Mene', niin hän menee, tai toiselle: 'Tule', niin hän tulee, tai palvelijalleni: 'Tee tämä', niin hän tekee."
Tämän kuullessaan Jeesus hämmästyi ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella. Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Mutta ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita." Sitten Jeesus sanoi sadanpäällikölle: "Mene. Tapahtukoon niin kuin uskot." Sillä hetkellä palvelija parani" Matt. 8: 5-13.

1. Mitä usko oikeastaan on?

Olen usein kuullut sanottavan, että "jokainen tulee uskollaan autuaaksi", onnelliseksi ja he väittävät tuon lauseen löytyvän myös raamatusta. Näin ei kuitenkaan ole.

Kaikki me uskomme johonkin vaikka emme tule sitä aina ajatelleeksi. Nytkin uskoit siihen, että kirjoitellessasi vaikkapa tämän nettisivun osoitteen tietokoneellesi, pääsisit vierailemaan näillä kotisivuillamme. Saatamme uskoa moniin muihinkin asioihin vaikkapa omaan itseemme kunnes huomaamme, ettemme osaa tai kykenekkään tekemään kaikkea. Eräs polvenkorkuinen pikkupoika totesi kerran kotipihansa hiekkalaatikolla, pitäessään kiinni laatikon reunoista, että "nostaa". Eihän se laatikko siitä mihinkään liikkunut, mutta usko oli kuitenkin vahva.

Tänään puhumme kuitenkin siitä uskosta, jonka Jeesus saa meissä aikaan. Siitä uskosta, joka auttaa meitä näkemään Jumalan tekoja ja johtaa meidät kerran iankaikkiseen elämään taivaassa ..uskosta Jeesukseeen ja hänen sanaansa. Tuosta samasta uskosta, jota Jeesus näki sadanpäämiehellä, kun tämä tuli häneltä apua pyytämään.

2. Miten tuo usko sitten oikein syntyy?

Raamattu sanoo Roomalaiskirjeen 10:17 että usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.

Kuunnellessamme tai lukiessamme sanaa se synnyttää uskoa sydämissämme ja tahdomme toimia sen mukaan. Siksi onkin tärkeää, että kerroisimme vanhempina ja seurakuntina näistä asioista erityisesti lapsille ja nuorille varsinkin, kun sen osuutta pyritään muualla tässä yhteiskunnassamme vähentämään. Kysyin kerran lapsilta tuolla Kaarihallin tilaisuudessa, että kuinka moni rukoilee iltarukouksen niin onneksii ainakin puolet nostivat kätensä. Ehkäpä tuo määrä ei Etelä- Suomessa olisi niinkään suuri.

Rakkaudelliset teot varsinkin tänä aikana, jolloin köyhyys, syrjäytyminen ja yksinäisyys on voimakkaassa kasvussa, saattavat vaikuttaa sitä, että lähimmäisemme kiinnostuvat myös siitä uskostamme, joka saa meissä tällaista aikaan. Pelkkät sanat ovat aika pieni lohtu silloin, kun tarvittaisiin leipää perheelle. Opetuslapset olisivat lähettäneet kansanjoukot syömättä kotiinsa, mutta Jeesus oli asiasta toista mieltä. Pelastusarmeijan työtä kuvaava lause: "Soppaa , saippuaa ja sanaa" , on varmaan tämänkin päivän ihmisten parissa varsin ajankohtainen tapa viedä evankeliumia eteenpäin.

Ihmeet ja merkit, Jumalan yliluonnolliset teot, keskuudessamme saavat varmasti myös ihmiset kiinnostumaan uskosta ja etsimään apua Jeesukselta. Näinhän on kautta vuosisatojen tapahtunut. Jumala on vahvistanut sanansa sitä seuraavien merkkien kautta niin kuin tuossa  sadanpäämiehenkin tapauksessa. Meidänkin on hyvä rukoilla apostolien tavoin ja pyytää Herraa ojentamaan kätensä niin, että sairaat paranevat ja tunnustekoja sekä ihmeitä tapahtuu Jeesuksen nimessä (Apt 4:30).

Omalla kohdallani tuo kiinnostus näitä uskon asioita kohtaan heräsi voimakkaammin vasta 17 vuotiaana nuorukaisena. Tapasin silloin joitakin uskovia ikätovereitani ja seurasin heidän elämäänsä. Pian aloin huomata, että heillä oli jotain sellaista, jota itseltäni puuttui. He puhuivat minullekin Jeesuksesta kuin parhaasta kaveristaan. Se sai minut ottamaan tarkemmin selvää näistä asioista. Meidän elämämmekin voi olla herättämässä mielenkiintoa niissä, jotka sitä seuraavat.

Näin Jeesus saattaa monin eri tavoi herätellä meissä tuota uskonliekkiä eloon.

3. Mikä meidän osuutemme tuossa uskon löytämisessä sitten on?

Uskon alkaja ja täyttäjä on Jeesus (Hepr. 12:2) "silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään" ja hän myös vaikuttaa tuota uskoa elämässämme ( Apt 3:16) "usko, jonka Jeesus vaikuttaa". Usko on siis meille Jumalan lahja. Lahja on kuitenkin otettava vastaan, että pääsemme iloitsemaan sen sisällöstä. Meidän tulee toimia myös tuon saamamme uskon mukaisesti. Tuossa evankeliumin tekstissä ollut sadanpäämies teki juuri niin. Hänellä oli usko, että Jeesus voi hänen vakavasti sairaana olevan palvelijansa parantaa, ja tuli Jeesuksen tykö kertomaan siitä.

Omalla kohdallani otin tuon lahjan vastaan silloin nuorena miehenä polvistumalla eräänä päivänä vanhempieni sängyn viereen ja pyytämällä Jeesusta tulemaan elämääni ja antamaan syntini anteeksi. Niin tuo usko toi minut Jeesuksen luokse ja auttoi minua ottamaan hänet vastaan omaksi Herraksi ja Vapahtajakseni. Silloin, kun luotamme Jeesukseen ja hänen sanoihinsa, niin kuin tuo sadanpäämieskin teki, saamme nähdä Jumalan tekoja elämässämme ja opimme tuntemaan hänet auttajanamme ja Vapahtajanamme. Häneen uskoen meidän on turvallista kulkea niin tässä ajassa kuin siirtyä kerran myös iankaikkiseen elämäänkin taivaassa.

Jeesushan sanoi: " Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankakkisen elämän" (Joh 3:16).

Terveisin Erkki Lehtonen

Pastori, Juvan helluntaiseurakunta