Isän poika

Elämme pääsiäisviikkoa. Pysähdyn hetkeksi miettimään, mitä Jeesuksen ristinkuolema meille oikeastaan merkitsee. En aio sitä tässä muutamalla rivillä kovin laajasti selvitellä. Valotan sitä tällä kertaa mahdollisimman konkreettisesti ja arkisesti.

Lähdetään siis hetkeksi kuvitteelliselle pääsiäismatkalle Barabbas -nimisen miehen seuraan noina päivinä.

Hän oli vangittu Jerusalemissa tehdystä kapinasta ja murhasta roomalaisten toimesta

( Lk. 23.13-18 ). Istuessaan siellä ilman mukavuuksia olevassa vankilassa, hän varmasti ajatteli mitä oli tullut tehtyä. Kenties hän oli joukon mukana riehaantunut tekemään sellaista, jota hän nyt katui. Kapina saattoi olla seurausta miehittäjien aikaansaamasta sorrosta, riistämisestä ja elinmahdollisuuksien kaventamisesta. Roomalaisille maksettavat verot eivät ainakaan helpottaneet asiaa.

Kapina kuitenkin epäonnistui ja sen seurauksena hän oli nyt vankilassa odottamassa kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Barabbasta ei varmaan paljon lohduttanut se, että toiset sellin ulkopuolella saivat jatkaa elämäänsä. Hänellä kun oli vain yksi elämä käytettävissään ja se oli nyt loppumassa. Kenties hän olisi jättänyt joitakin asioita tekemättä, jos olisi saanut uuden mahdollisuuden. Nyt se oli kuitenkin liian myöhästä. Isän poika, niin hänen nimensä voidaan tulkita, oli nyt tullut tiensä päähän.

Pian jo sellin ovi avattiinkin ja häntä tultiin hakemaan niin kuin hän oli odottanutkin. Kuitenkin oudot sanat vartioiden huulilta saivat hänet hämmennyksen valtaa. Hän ei ollut uskoa korviaan, kun häntä kehotettiin lähtemään vankilasta vapaana miehenä. Kyseltyään tarkemmin asiaa hän sai tietää, että Jeesus Nasaretilainen oli tuomittu hänen sijastaan ristille ja hän oli nyt vapaa.

Varmasti kesti aikansa ennen kuin hän ymmärsi todella olevansa armahdettu.

Uskon myös, että hän oli paikalla katsomassa, kun Jeesus ristiinnaulittiin hänen sijastaan. Viimeistään silloin hän vakuuttui vapaudestaan ja lahjaksi saamastaan mahdollisuudesta jatkaa elämäänsä.

Näin pääsiäistä ja Jeesuksen ristin kuolemaa ajatellessamme mekin saamme vakuuttua Jumalan sanasta siitä, että Jeesus kärsi juuri sen rangaistuksen puolestamme, joka olisi kuulunut meille.

Näin meilläkin on Barabbaan tavoin mahdollisuus vastaanottaa täysin ansioton armahduksemme.

Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. (Roomalaiskirje 3: 22-24 )

Taivaan Isän siunaamaa pääsiäisen aikaa kaikille!

Terveisin

Erkki Lehtonen