Ajatuksia toivosta

Ihminen voi elää viikkoja ilman ruokaa, ilman vettä muutamia päiviä, mutta ei ilman toivoa hetkeäkään. Näin on joku viisas joskus todennut. Ruuan ja juoman monipuolisuudesta ja saatavuudesta puhutaan kyllä paljon, mutta tuo toivosta puhuminen jää usein hiukan vähemmälle. Siksipä siitä jokunen sana tässä kirjoituksessani.

Jumala lupaa raamatussa erityisesti kansalleen Israelille, mutta myös meille pakanakristityille, tulevaisuuden ja toivon näillä sanoilla: "Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon" ( Jer 29:11).

Jeesus toi toivoa monen ihmisen elämään kohdatessaan heitä täällä maan päällä vaeltaessaan. Hän paransi monia sairaita, ruokki nälkäisiä, auttoi läheisensä menettäneitä, yksinäisiä jne. Tätä samaa hän tekee tänäkin päivänä toimimalla keskuudessamme sanansa ja Pyhän Henkensä kautta.

Ajoittain silloin, kun pysähdymme ajattelemaan tulevaisuuttamme ja iankaikkista elämää taivaassa, mieleemme saattaa nousta ajatus siitä, että emme ole sinne kelvollisia. Ajattelemme sitä, että miten paljon olemmekaan rikkoneet Jumalaa ja lähimmäisiämme vastaan ja saatamme vajota sen suhteen toivottomuuteen. Tuo tulevaisuuden toivo ei onneksi perustukaan siihen mitä me itse olemme saaneet aikaan tai millaisia me olemme vaan siihen mitä Jeesus on tehnyt puolestamme. Jumala on antanut meille tuon lupaamansa toivon lähettämällä Jeesuksen kuolemaan puolestamme ristillä, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh 3:16).

Uskomalla Jeesukseen ja pyytämällä syntejämme anteeksi, niin kuin Isä meidän -rukouksessa kehoitetaan, hän antaa ne meille anteeksi ja sen myötä myös tulevaisuuden ja toivon elämäämme. Silloin, kun tuo päämäärä on kirkkaana mielessämme, on helpompi kestää myös ne arjen haasteet ja vastoinkäymiset, joita tämä nykyinen aika tuo elämäämme tahdoimme sitä tai emme.

Erkki Lehtonen

Pastori, Juvan helluntaiseurakunta