Lähettiterveiset Unkarista

08.02.2020

Äiti vaurioituneen talonsa edessä Ozorassa
Äiti vaurioituneen talonsa edessä Ozorassa

"Rati riti ralla, tuli talvi halla", Suomessa kun talvi peruttiin, se perutti tänne Itä-Eurooppaan. Meillä on ollut lähes hyytävän kylmää ja kosteata koko menneen tammikuun ajan, sillä ulkolämpömittari ei kerro koko totuutta. 


Lämpötila -8 °C ei kuulosta pahalta, mutta kun ilmankosteus on yli 80 %, niin sisään hengitettävä ilma on raakaa. Aamulla astiat ja huonekalutkin tuntuvat kalseilta. Onneksi talvi ei kestä montaa kuukautta. Mutta riittävästi saa kaasua isommalle viritellä tarjetakseen. Kaasulämmityksen haavoittuvaisuus astui tarinaan ei toivotulla hetkellä. Tultuamme Ozorasta 20.12. kotiin hyvin väsyneinä jaksoimme vielä mennä suihkuun ennen sänkyyn kaatumista. Aamulla ei olisikaan huvittanut lämpimän peiton alta pois pompata. Ja astiat pesin kylmällä vedellä. Iltapäivällä olikin jo tunnelma ankea, kun huonelämpötila oli alle kipurajan ja se laski koko ajan. Kaasu ei pelittänyt, patterit kylmiä ja vesi ylen vilposta. No eikun briketin ostoon ja vedenkeittimellä pesuveden lämmitykseen. Kiitos Herralle kaakeliuunista!

Vuokraemännälle nolotti viestitellä juuri ennen joulua. Onneksi sain apua, vanhimmistoveli Bélan tuttavamies tuli aparaatin kimppuun aatonaattona saaden koneen käyntiin. Kun rupesin hänelle maksamaan hän katsoi meitä kahta raukkaa ja Joosuan hallitsemattoman ilon irvistyksen nähdessään jotakin liikahti karskin LVI -miehen sisällä. "Olkoon joululahja", hän sanoi ja saapasteli pihalle.

Näin vaivattomasti ei kaikki suju Ozorassa, jonne savuttuani oli taas yllätysten ilta. Niitä on usein sillä kylällä: milloin mies on linnassa, vaimo raskaana siitä huolimatta, lapset huostaanotto uhan alla, vanhus (kaikki

yli 50 vee) halvaantunut tai naapuri yön aikana ulkona sammuneena paleltunut. Nyt oli Zorron suurperheeltä kaatunut takaseinä. Siinä torpan väki seisoi rappusilla alakuloisina ja vaitonaisina. Jollain tolpalla rakennetta oli pönkitetty.....

Äiti Aranaka (alla kuvassa) lähti näyttämään sisäpuolen asumisjärjestelyjä. Oli muutettu "kartanon" länsisiivestä itäsiipeen eli kaikki kuusi asuivat nyt yhdessä pienessä huoneessa. Sänkyjä oli tasan kaksi. He rukoilivat anoen Jeesukselta apua, niin että parkkiintuneempikin lähetyssaarnaaja siinä mureni. Pyysin, että Jeesus laskisi kätensä tuon kärsivän perheen ylle. Nuo kädet, jotka olivat kerran kapaloituna seimessä ja sitten lävistetyt karkealla ristinpuulla Golgatalla heidänkin puolestaan.

Mutta on tässä tapahtunut paljon hyvääkin, sillä perheen vanhin poika Kristian 16v. kävi kasteella ja käy nyt joka ilta lukemassa Raamattua lukutaidottomille isovanhemmilleen. Hetki on heille mittaamattoman arvokas. Jumalan Sanan kylvö kantaa aina hedelmää. Jätän tämän nuoren miehen esirukouslistallesi, että hänen tiensä ei veisi vankila- ja huumekierteeseen.

Kristian 16v
Kristian 16v


Itsehän en tiennytkään Herran minua Ozoraan johdattaessaan millainen maine ja tausta kylällä on. Kun Várpalotan uskovat kuulivat, että siellä olen alkanut purjuamaan, niin he kauhistuivat ja sanoivat, etteivät ikinä itse uskaltaisi sinne lähteä. Ja miksikö? Sitä pidetään jo huumeiden saatavuuden kannalta niin otollisena paikkana ja kaikenlainen okkultismi ja moraalittomuus rehottaa tässä kyläpahasessa. Joka kesä siellä on Ozoran villit hippifestivaalit, jossa painopisteenä on "vapaa ruumiin kulttuuri" ja halujen rajaton toteuttaminen. Kyllä! Ja sitä on toteutettu! Mutta seuraukset valinnoista ovatkin katkeraa kannettavaa. Ja siksi, juuri siksi sinne pitää mennä ja kertoa Jeesuksen veren voitosta, kuoleman kukistumisesta ja vihollisen murretusta vallasta. Hän tuli tekemään tyhjäksi perkeleen teot.

Voisiko tehtävämme tässä ajassa olla Jesajan tapainen: 61:1 -3 Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta. Julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän - antamaan heille - juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan. Eipä puutu ajastamme kohderyhmään kuuluvia: sisäisten kahleiden vankeja, synnin taakottamia orjia, masentuneita ja tuhkaan vaipuneita, elämän raunioilla olevia epätoivoisia, näköalattomia. Ja tätä porukkaa löytyy myös onnellisten ihmisten Suomestakin. Siellä valo on aina kirkkain, missä yö on tummin.

Lämmin, hyvin villaisen lämmin kiitos kaikille näppärille näpeille, sukan ja pipojen kutojille. On ollut ilo jakaa taidolla sekä rakkaudella kudottuja kylmänkarkoittajia. Sekä kiitos polttopuuhankkeeseen osallistuneille! 

Polttopuita
Polttopuita


Tarkkana saa olla mummo huijareitten halkotorilla. Se kun myydään kilohintaan ja kastelemalla kalikoista saa huomattavasti paremman hinnan. Apu menee perille ja talven jatkuessa lämmin vaate ja kenkäpari, polttopuut sekä lääke- ja ruoka-avustukset tukevat evankeliumin julistamista. Kiitos hyväkuntoisista lahjoituksista.

Iso ilo oli pitää seurakunnassa romanilastenkodin tyttöporukalle (13-16 v.) askartelu- ja herkuttelumurkkukerhoiltapäivä. He olivat niin kiitollisia saamastaan huomiosta ja heille suunnatusta ohjelmasta. Koin aivan erikoista Pyhän Hengen läsnäoloa, kun sain jakaa omia samankaltaisia orpouden kokemuksiani lastenkodin ajoilta ja siitä kuinka Jeesuksen rakkaus ja terveen aikuisen korvaavat kokemukset voivat alkaa eheyttämään särkyneenkin elämän alun. Kun kyselin heidän tulevaisuutensa visioitaan ja ajatuksiaan, olivat tytöt siitä aidon hämmästyneitä. Vain yhdellä heistä oli haaveita jäljellä. Elämä oli kerennyt jo utukuvat murskaamaan ja todellisuus paljastui liian karuna. "Minusta ei voi tulla yhtään mitään" sanonta kätkee jotain niin kipeää ja luovutettua sisäänsä, että sieluuni vieläkin koskee.

Korttiaskartelun päätteeksi otettiin valokuva, jossa kaikki kätkivät kasvonsa (kuva alla). Huomatkaa taustalla tilaisuuden virallinen valvoja.

Lopuksi kysyin lupaa saada rukoilla heidän puolestaan ja siunata heitä. Arvaatkin jo, että jokainen tahtoi. Hiljaisen taustamusiikin soidessa aloin Jeesuksen nimessä tyttöjä siunaamaan.

Korttiaskarteluilta meneillään
Korttiaskarteluilta meneillään


Silloin he pysäyttivät minut ja kuiskasivat lähes olemattoman ohuella äänellä: "Voitko myös koskea meihin, niin tähän olkapäälle, laske siihen sinun kätesi", he opastivat avutonta auttajaansa.

Illalla tapahtunutta kerratessani tiesin, että jo tämän takia kannatti tulla Soproniin. Minun monta vastausta vaille jääneet nuoruus- ja lapsuuskokemukset saivat nyt vastauksen. Juuri heitä varten olen näitä salattuja teitä joutunut kulkemaan. Jumala ei tyhjennä meitä turhan takia vaan tarkoitusta varten. Meidät on luotu tarkoituksella, tarkoitusta varten. Itse päätän saako Jumalan tahto elämässäni toteutua.

Joosua on uhma- ja kuperkeikkaiässä, jossa kaikki ärsyttää. Eniten tylsä äiti, joka saa kävellä tien eripuolta koulumatkojen ajan. Rukousaihetta riittää....

Helmikuun alussa tapaan Tolnan pastorin Ozoran kulttuuritalon kokouksessa ja aikomus on kartoittaa yhteistä työtämme. Tähän liittyy mm. Kuopion Tukikohdan kesäaktio, jota Tukarin topakka naisporukka saapuu tänne suunnittelemaan helmikuun lopussa.

Kiitos tuestasi, rukouksesta ja rahasta Siilinjärven Helluntaiseurakunnan tilinumero on:

FI98 4786 1020 0269 02 merkintä Unkarin romanityölle

Tarja ja Joosua Honkanen Déak Tér 4/ fz 3a . 9400 Sopron Ungarn